Leikkauksestani on kulunut nyt reilu viisi viikkoa, paino on pudonnut noin 12 kg.
Olen valmistellut joulua maltillisesti. Suklaata ja glögiä olen nautiskellut. Paukkupakkaset hillitsevät normaalia kävely- ja pyöräilyharrastusta. Paino ei ole noussut, mutta putoaa nyt hieman hitaammin. Elimistö käy hitaalla. Palelen, eikä ole jano, joten vettä on juotava ihan pakotettuna, ainakin litra päivässä, jotta vatsakin toimisi.
Mieliala on välillä apea, kuten aina loppuvuodesta. Odottava mieli ensi vuodesta: pääsenkö kenties opiskelemaan, jatkuuko työttömyys, mitä yleensäkin ensi vuonna tapahtuu. Tällaisia asioita pyörii mielessä näin loppuvuodesta.
Seuraavassa postauksessa on tämän joulun ruokiani. Sanoin ja kuvin.
*
Leikkauksen vaikutukset näyttävät olevan aika kokonaisvaltaisia. Paino laskee, mutta ei ilmaiseksi eikä näköjään tässäkään ilman omaa panosta. Ison muutoksen edessä olet, työ- ja opiskelumielessäkin. Onnea ensi vuodelle, ties mitä kivaa siellä on odottamassa:)
Juu niin se on Katriina, hyvin kokonaisvaltaista. Kriisiäkin ehkä, silloin kun kriisi ymmärretään myös positiivisena.
Uskon aina, että tuleva on vuosi on hyvä ja tuo tullessaan iloa, onnea ja kaikkea kivaa. Optimisti siis olen.