Enneuniko?

Näin unen, jossa juoksin. Ylläni oli kevyet juoksushortsit ja toppi, ja juoksu oli niin kevyttä. Unessa ajattelin, että on hieno tunne kun jaksaa juosta kilometrejä. Oikeastihan en ole koko elämäni aikana juossut. Paitsi lapsena joskus, mutta aikuisiällä en oikein koskaan. Ruumiinrakenteeni on aina ollut rintava ja raskas, vaikka olisin ollut kevyempikin.

Mietin nyt, että juoksenkohan joskus.. Ilolla, kevyenä, huumassa ! Nyt ajatus tuntuu vielä ihan epärealistiselta, mutta kunhan kilot karisevat ja kevät koittaa niin koskaan ei tiedä..

Joulu meni, onneksi. Jouluruoat jäivät lähes kokonaan syömättä, nekin mitä suunnittelin. Kukkakaalisalaatti muuttui jo joulupäivänä kasviskeiton aineksiksi. Lihakaan ei maistunut, joten muutaman päivän aikana elin glögillä, suklaalla ja kasviskeitolla. Omatekoinen saaristolaisleipä maistui voin ja Brien kanssa, mutta kohtuudella. En tiedä johtuiko etova olo juuri siitä, että ruoka oli täyttänyt mielen jo monta päivää etukäteen, ja kun vihdoin tuli aika syödä niitä suunniteltuja uusia jouluaterioita, ei haluttanutkaan.

Voitteko kuvitella: reilu 6 viikkoa leikkauksesta kävin perinteisellä Tapaninpäivän pizzalla. Olipa ihana, että senkin pystyi tekemään. Pizzasta söin kylläkin vain noin 1/3, ehkä vähemmänkin, mutta silti! Täysi olo tuli, muttei onneksi huono olo. Ja loput kotipakettiin.

Lähinnä huono olo tuli siitä, että aloin miettiä taas, että venyiköhän mahalaukkuni nyt siitä pizzan nauttimisesta. Pelkään melkein, että venytän ruokamääriä lisäämällä mahalaukkuni taas niin, että pystyn syömään suurempia määriä, enkä sitten laihdukaan. Minulla on tekemistä pääkoppani kanssa. Odotan ja vaadin itseltäni paljon, vaikka olen tämän laihtumisprosessin alkutaipaleella vasta. 13,5 kg olen laihtunut nyt marraskuun alusta. Suunta on koko ajan alaspäin. Onneksi. Nyt vain tarvitaan sitä malttia, jota minulla ei ihan koko aikaa ole.

3 ajatusta artikkelista “Enneuniko?

  1. Ansku 29.12.2012 21.58 Reply

    Hei! Löysin tänään blogisi, jota suurella mielenkiinnolla luin ja wau mitä vauhtia painosi putoaa. Olen itse menossa myös kyseiseen leikkaukseen. Valtaosa tutkimuksista on takana ja parin vkon päästä tapaan leikkaavan kirurgin, jolloin myös leikkausaika osittain tarkentuu. Oletettavasti leikkaus on helmi-maaliskuun tietämillä. Vähän jo jänskättää.

    Suurimmaksi haasteeksi leikkaukseen valmistautuessa koen ene-dieetillä olemisen, joka on 4vkoa. Olen aiemmin ollut enellä, joka toimi kyllä painonpudotuksen kannalta hyvin, mutta lieveilmiöitä, kuten unettomuutta ja jalkojen kramppeja oli sietämätöntä kestää. Työssä käyvänä pitäisi unet olla kuitenkin kohdallaan. Täytynee pyytää unilääkkeitä.

    Mua kiinnostaisi tietää sun lähtöluvut pituudessa ja painossa, jos et koe asiaa hyvin kiusalliseksi. Kertomasi perusteella sinulla on elämäntapamuutos alkanut loistavasti. Kuinka kauan olit osastolla?

    Jään mielenkiinnolla seuraamaan uutta polkuasi.

    t.Ansku

  2. tuulentuivertaja 30.12.2012 0.33 Reply

    Hei Ansku, kiitos kommentista.
    Tuosta kohdasta Taustatietoa minusta (punaisella otsikkorivillä ylhäällä) olen maininnut pituuteni ja painoni eli 160 cm / 109 kg oli lähtöpaino.
    Ene-dieetillä oli yllättävän vaikea olla, vaikka olen minäkin aiemmin ollut. Alkuun enellä putosi hyvin paino, mutta motivaationi hiipui mitä lähemmäksi leikkauspäivä tuli. Aloin lisätä syömistä, joten laihduin ennen leikkausta loppujenlopuksi vain noin 4 kg. Muta ihan hyvä sekin.

    Nyt on paljon kivempaa eli leikkauksen jälkeisen ajan olen kokenut mielenkiintoisempana kuin sen ene-dieetillä olon. Nythän voin syödä lähes kaikkea, ja kokeilen kaikkea uutta. Osa ruoka-aineista jää automaattisesti pois, ja uusia tulee tilalle. Tämä on mielenkiintoinen matka. Olen tosi kiinnostunut ravinnosta nykyään.

    Olenkin vitsaillut ystävilleni, että voisin alkaa syödä vaikka ihan gourmeeta, koska annoskokoni ovat niin pieniä. Vieläkin keitän keittoa ison kattilallisen. En ole oppinut tekemään pieniä annoksia.

    Pysyhän mukana, tänne minä kirjoittelen näitä vaiheitani. Kerron syömisistä ja kaikesta mikä lihavuusleikkaukseen liittyy. Myös tunnepuolen asioista.

    🙂

  3. tuulentuivertaja 30.12.2012 0.39 Reply

    Ainiin, unohdin mainita, että olin sairaalassa 2 päivää eli sen leikkauspäivän ja seuraavana päivänä pääsin jo iltapäivällä pois.
    Tsemppiä kevättalven leikkaukseen Ansku.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: